You need to be logged in to mark episodes as watched. Log in or sign up.
Season 25
Uusi BBC:n luontosarja kuvaa suuria luonnonvoimia, jotka saavat alkunsa kenties tuhansien kilometrien päässä, aiheuttavat ketjureaktion ja lopulta muokkaavat maisemaa ja vaikuttavat
.. show full overview
Uusi BBC:n luontosarja kuvaa suuria luonnonvoimia, jotka saavat alkunsa kenties tuhansien kilometrien päässä, aiheuttavat ketjureaktion ja lopulta muokkaavat maisemaa ja vaikuttavat tuhansien eläinten elämään. Jokainen jakso sijoittuu eri puolille maapalloa. Seuraavissa jaksoissa tarkastellaan mm. eläinlauman matkaa Serengetin tasangolla, Okavangon suiston tulvaa ja sardiinivaellusta.
Ensimmäisen osan teema on suuri lämpöaalto. Talven mentyä valtavat vesimassat lähtevät liikkeelle, ja jäätiköiden sulaminen tietää pulmia jääkarhuperheille. Naalit, sopulit ja linnut osaavat kyllä nauttia arktisesta kesästä. Lyhyt kesä muuttaa arktisen alueen yhdeksi maapallon rikkaimmista seuduista.
Jääkarhu saalistaa pentunsa kanssa lempiruokaansa norppaa. Kevään koittaessa ruokaa on yhä vähemmin tarjolla. Vaikka ruuanhankinta on jään sulaessa totista puuhaa, jääkarhunpentu haluaa vain leikkiä.
Etelänkiislat harjoittelevat lentämään äkkijyrkästä pesästään, josta on 300 metrin pudotus mereen. Pohjoisen kesä on lyhyt, ja kiislojen pitää palata etelään, ennen kuin sää taas kylmenee. Mutta linnunpoikien siivet ovat vielä kehittymättömiä lentämiseen. Monet yrittävät liitää alas mereen turvaan, mutta osa ei pääse perille. Nälkäinen naali odottaa toiveikkaasti rannan tuntumassa.
Kuvausryhmä sattui paikalle poikkeuksellisena vuotena, sillä lämpöaalto ei ollut koskaan ollut yhtä hurja. Merijää ei ollut aiemmin vetäytynyt yhtä paljon tai niin nopeasti. Kesällä 2007 jää hupeni niin nopeasti, että tutkijat ennustivat, että napapiirin kesä voisi olla muutamien vuosikymmenten päästä kokonaan jäätön.
Suuri metsä. Brittiläisen Kolumbian ja Kanadan lauhkeissa sademetsissä asustavat Pohjois-Amerikan suuret lihansyöjänisäkkäät, harmaakarhut ja sudet. Pedoille tulee väliin kiistaa jokien lohisaaliista.
Suuri metsä. Brittiläisen Kolumbian ja Kanadan lauhkeissa sademetsissä asustavat Pohjois-Amerikan suuret lihansyöjänisäkkäät, harmaakarhut ja sudet. Pedoille tulee väliin kiistaa jokien lohisaaliista.
Suuri ruohotasanko. Joka vuosi miljoonat seeprat ja gnut vaeltavat Serengetin tasangolle ja saalistajilla riittää ruokaa. Mutta kun laumat jatkavat matkaansa, kuinka käy nälkäisen leijonaperheen?
Suuri ruohotasanko. Joka vuosi miljoonat seeprat ja gnut vaeltavat Serengetin tasangolle ja saalistajilla riittää ruokaa. Mutta kun laumat jatkavat matkaansa, kuinka käy nälkäisen leijonaperheen?
Suuri vaellus. Kun vedet jäähtyvät Etelä-Afrikan itärannikolla, lähtevät sardiinit kutuvaellukselle. Miljardit sardiinit syövät planktonia ja kalaparvet vetävät puoleensa myös muita meren saalistajia.
Suuri vaellus. Kun vedet jäähtyvät Etelä-Afrikan itärannikolla, lähtevät sardiinit kutuvaellukselle. Miljardit sardiinit syövät planktonia ja kalaparvet vetävät puoleensa myös muita meren saalistajia.
Suuri tulva. Luonnon kiertokulussa on eläinten sopeuduttava äkillisiinkin muutoksiin. Kun kuiva Kalaharin aavikko saa vettä Okavangon suiston tulvasta, tulee keitaista kiivaiden yhteenottojen näyttämö.
Suuri tulva. Luonnon kiertokulussa on eläinten sopeuduttava äkillisiinkin muutoksiin. Kun kuiva Kalaharin aavikko saa vettä Okavangon suiston tulvasta, tulee keitaista kiivaiden yhteenottojen näyttämö.
Suuri juhla. Alaskan rannikkovedet kuhisevat alkukesästä elämää. Ryhävalaat suuntaavat Havaijilta nyt meren valtavaan ruokapöytään. Runsas ravinto houkuttelee alueelle myös merileijonia ja miekkavalaita.
Suuri juhla. Alaskan rannikkovedet kuhisevat alkukesästä elämää. Ryhävalaat suuntaavat Havaijilta nyt meren valtavaan ruokapöytään. Runsas ravinto houkuttelee alueelle myös merileijonia ja miekkavalaita.
Britteinsaarten ja Euroopan mantereen luoteisosien välissä sijaitseva Pohjanmeri on kesäisin tyyni, mutta keväisin ja syksyisin on moni laiva haaksirikkoutunut sen myrskyissä. Millaisia näkymiä meriluonnosta löytyy?
Britteinsaarten ja Euroopan mantereen luoteisosien välissä sijaitseva Pohjanmeri on kesäisin tyyni, mutta keväisin ja syksyisin on moni laiva haaksirikkoutunut sen myrskyissä. Millaisia näkymiä meriluonnosta löytyy?
Itämeri on syntynyt jääkauden lopulla, ja se on maailman suurin murtovesiallas. Rannikko on suosittua matkailualuetta, mutta kuinka sen ainutlaatuiset ekosysteemit rikkaine kasvi- ja
.. show full overview
Itämeri on syntynyt jääkauden lopulla, ja se on maailman suurin murtovesiallas. Rannikko on suosittua matkailualuetta, mutta kuinka sen ainutlaatuiset ekosysteemit rikkaine kasvi- ja eläinlajeineen ovat syntyneet?
Brittidokumentti alkaa Gotlannista, jossa lintuparvet ovat kerääntyneet kapeille kalliolle meren tuntumaan. Eroosion kuluttamat pystyt kivimuodostelmat pistävät esiin merestä, jonka pinnan alla elää kaloja ja meduusoita. Fossiileja voi löytää kaikkialta Gotlannista.
Lähempänä Saksan rannikkoa kurjet pesivät kesäisin, ennen kuin muuttavat takaisin etelään talveksi. Rannikolla elää supikoiria ja kuusipeuroja. Kiima-aika lähestyy, ja peurauroot valmistautuvat puolustamaan haaremiaan kalistelemalla sarviaan.
Puolan ja Liettuan aluevesissä ui pyöriäinen, joka on sukua delfiinille. Valitettavasti saasteet ja liikakalastus uhkaavat pyöriäistä, jonka kanta onkin huvennut Itämerellä. Samoilla vesillä elää myös harmaahylje, jonka kanta on vakiintunut pitkään jatkuneen laskun jälkeen.
Delfiini toisensa jälkeen liittyy joukkoon, kunnes mahtava armada on koossa. Tuhansien delfiinien parvea johtaa 30 naaraan ryhmä, joka koostuu raskaana olevista delfiineistä tai
.. show full overview
Delfiini toisensa jälkeen liittyy joukkoon, kunnes mahtava armada on koossa. Tuhansien delfiinien parvea johtaa 30 naaraan ryhmä, joka koostuu raskaana olevista delfiineistä tai delfiiniemoista, jotka opettavat jälkikasvuaan nappaamaan sardiineja. Delfiiniarmada on matkalla Etelä-Afrikan rannikolle herkuttelemaan sardiineilla ja kalmareilla.
Delfiiniemot imettävät poikasiaan, mutta itse ne syövät kymmenen kiloa kalaa päivässä. Yhteistyö ja keskinäinen viestintä auttavat niitä ruuanhankinnassa. Sardiinit ja kalmarit kuuluvat niiden herkkuruokiin.
Kerran vuodessa sardiinit kerääntyvät yhteen valtavaksi 15 kilometriä pitkäksi laumaksi, joka saa delfiinit kokoontumaan yhteen ja saalistamaan sardiineja laumana. Mutta he eivät ole yksin. Veden yllä lentävät kapinsuulat paikantavat sardiiniparven ja paljastavat sijainnin delfiineille. Vaaralliset hait seuraavat delfiinijoukkoa päästäkseen osille saaliista. Delfiinien etujoukon on jäätävä odottamaan lisävahvistusta, muuten satapäinen hailauma saattaisi käydä poikasten kimppuun. Kun loputkin armadasta on saapunut paikalle, delfiinejä on kymmenen yhtä haita vastaan ja ne voivat lähteä sardiinijahtiin.
Kun sardiinilauma alkaa pikkuhiljaa hävitä, delfiiniarmada on muuttunut. Nuoret delfiininpoikaset palaavat takaisin kotivesilleen kokeneina saalistajina, ja voimakkaat delfiininaaraat liittyvät keväällä taas urosdelfiinien seuraan parittelemaan. Ennen pitkää delfiiniarmadassa on taas uutta väkeä.
Tansaniassa, Selousin kansallispuistossa seepramangustien on valppaasti silmäiltävä ympärilleen ravintoa etsiessään, sillä saalistajat vaanivat. Joukkiota johtaa kuusivuotias matriarkka
.. show full overview
Tansaniassa, Selousin kansallispuistossa seepramangustien on valppaasti silmäiltävä ympärilleen ravintoa etsiessään, sillä saalistajat vaanivat. Joukkiota johtaa kuusivuotias matriarkka Ela, jolla on täysi työ huolehtia klaanistaan.
Seepramangustit ovat kookkaampia, nopeampia, älykkäämpiä ja rohkeampia kuin niiden serkut, Me mangustit –sarjassa nähdyt nelisormimangustit, mutta kovat ajat ovat edessä. Pienet nisäkkäät joutuvat tulemaan toimeen lähistöllä asustavien saalistajien kanssa, sillä alueella vaeltaa mm. norsuja, leijonia, puhveleita sekä Afrikan suurin villikoirakanta. Niinpä mangustit ovat aina liikkeessä, ja kotikolot vaihtuvat uusiin pesiin tasaisin väliajoin. Ne ovat myös valmiita taistelemaan tarvittaessa: sisukkaan seepramangustin tiedetään taistelleen kotkaa vastaan ja jopa tappamaan kobran.
18-päistä mangustilaumaa koettelee myös ankara Afrikan ilmasto. Pitkä kuiva kausi päättyy voimakkaisiin rankkasateisiin, eikä elämä ole helppoa. Siksi lauma toimii yhteistyössä selvitäkseen hankaluuksista. Jokaisella täysikasvuisella mangustilla on oma tehtävänsä pienempien kaitsijana, ruuan hankkijana tai petoeläinten tarkkailijana.
Kanadan Arrowhead-vuorten villihevosten joukossa on kaksi mahtavaa oria: Cloud ja Shaman. Kumman varsasta tulee Cloudin jälkeen lauman uusi johtaja? Mutkikas ongelma, sillä oriit kasvattavat toistensa varsoja.
Kanadan Arrowhead-vuorten villihevosten joukossa on kaksi mahtavaa oria: Cloud ja Shaman. Kumman varsasta tulee Cloudin jälkeen lauman uusi johtaja? Mutkikas ongelma, sillä oriit kasvattavat toistensa varsoja.
Keväällä alkaa Pohjolan metsissä ja järvillä kiivas tanssin harjoittelu. Naaraat ja koiraat kokoontuvat tehdäkseen vaikutuksen vastakkaiseen sukupuoleen, valitakseen huolellisesti
.. show full overview
Keväällä alkaa Pohjolan metsissä ja järvillä kiivas tanssin harjoittelu. Naaraat ja koiraat kokoontuvat tehdäkseen vaikutuksen vastakkaiseen sukupuoleen, valitakseen huolellisesti kumppanin ja kasvattaakseen uuden sukupolven. Monille linnuille monimutkainen tanssi on tärkeä osa parittelurituaalia. Osa lintujen tansseista on sulokasta paritanssia, metsot taas ottavat rajusti soitimella yhteen.
Illan Avara luonto on kuvattu Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Metsot ja teeret tanssivat Suomen keväässä, 15 000 kurkea tanssii Lounais-Ruotsin Hornborgajärvellä ja virolaiset suokukot pörhistelevät komeita höyheniään soitimella.
Dokumentin kuvannut suomalainen Jan Henriksson on kuvannut luontodokumentteja yli 20 vuotta ja on tehnyt Ylelle mm. Jokiemme helmet- ja Itämeren helmet -luontosarjoja. Viron Matsalun luontoelokuvien festivaali palkitsi nyt nähtävän dokumentin Grand Prixilla todeten, että Tanssiinkutsu kertoi hienosti pohjoismaisen luonnon kauneudesta ja sulokkuudesta.
Pohjois-Saksassa sijaitsevaa Emslandin piirikuntaa hallitsevat nummet ja laajat metsäalueet. Emsjoen varrella asustaa joutsenia, majavia, vaivaishiiriä ja tuiki harvinainen eurooppalainen minkki.
Pohjois-Saksassa sijaitsevaa Emslandin piirikuntaa hallitsevat nummet ja laajat metsäalueet. Emsjoen varrella asustaa joutsenia, majavia, vaivaishiiriä ja tuiki harvinainen eurooppalainen minkki.
Itävallan Linz oli vuonna 2009 toinen Euroopan kulttuuripääkaupungeista. Kaupunkisuunnittelussa on huomioitu ekologisia näkökohtia, mutta miltä Linz näyttää koirien, kissojen tai vaikkapa haukkojen näkökulmasta?
Itävallan Linz oli vuonna 2009 toinen Euroopan kulttuuripääkaupungeista. Kaupunkisuunnittelussa on huomioitu ekologisia näkökohtia, mutta miltä Linz näyttää koirien, kissojen tai vaikkapa haukkojen näkökulmasta?
Kaupungit jatkavat kasvuaan, mutta siellä missä ihmisen ote hetkeksikin herpaantuu, alkaa tapahtua. Asfaltin halkeamiin ilmestyy kasveja ja linnut palaavat pesimään joutomaille. Tarinan tapahtumapaikkana on Wien.
Kaupungit jatkavat kasvuaan, mutta siellä missä ihmisen ote hetkeksikin herpaantuu, alkaa tapahtua. Asfaltin halkeamiin ilmestyy kasveja ja linnut palaavat pesimään joutomaille. Tarinan tapahtumapaikkana on Wien.
Ryhävalaanpoikanen on leikkisä ja huoleton, vaikka Havaijin lähistöllä vastasyntynyttä uhkaavat monet vaarat. Emonsa ja muun parven mukana se lähtee pitkälle vaellukselle etsimään ravintoa Alaskan vesiltä.
Ryhävalaanpoikanen on leikkisä ja huoleton, vaikka Havaijin lähistöllä vastasyntynyttä uhkaavat monet vaarat. Emonsa ja muun parven mukana se lähtee pitkälle vaellukselle etsimään ravintoa Alaskan vesiltä.
Saimaannorppa, jääkauden antama aarre ja maailman vähälukuisin hylje, elää rantarakentamisen ja verkkokalastuksen puristuksissa Saimaan pienissä järvialtaissa.
Saimaannorppa, jääkauden antama aarre ja maailman vähälukuisin hylje, elää rantarakentamisen ja verkkokalastuksen puristuksissa Saimaan pienissä järvialtaissa.
Zimbabwen ja Sambian rajalla sijaitsevilla Viktorian putouksilla vesi syöksyy alas yli 100 metrin korkeudelta. Putousten yläpuolella joen kalarunsaus houkuttaa monenlaisia saalistajia. Alapuolella onkin karumpaa.
Zimbabwen ja Sambian rajalla sijaitsevilla Viktorian putouksilla vesi syöksyy alas yli 100 metrin korkeudelta. Putousten yläpuolella joen kalarunsaus houkuttaa monenlaisia saalistajia. Alapuolella onkin karumpaa.
Tulta. Matka tuhansia kilometrejä pitkällä Isolla hautavajoamalla alkaa Etiopiasta Afarin syvängön tuliperäiseltä alueelta. Suolakenttien armottomasta maisemasta taival jatkuu ylängölle gorillojen pariin.
Tulta. Matka tuhansia kilometrejä pitkällä Isolla hautavajoamalla alkaa Etiopiasta Afarin syvängön tuliperäiseltä alueelta. Suolakenttien armottomasta maisemasta taival jatkuu ylängölle gorillojen pariin.
Vettä. Itäisen Afrikan joissa elää suuria virtahepolaumoja ja yksin Malawijärvessä elää enemmän eri kalalajeja kuin missään muussa järvessä. Järvien yllä voi nähdä miljardeittain hyönteisiä.
Vettä. Itäisen Afrikan joissa elää suuria virtahepolaumoja ja yksin Malawijärvessä elää enemmän eri kalalajeja kuin missään muussa järvessä. Järvien yllä voi nähdä miljardeittain hyönteisiä.
Ruohoa. Tuhansia vuosia sitten tulivuorten tuhka satoi maahan ja niin sai alkunsa Serengetin ruohotasanko. Alueella on valtavia villieläinlaumoja, mutta sieltä on myös löytynyt ihmiskunnan vanhin jalanjälki.
Ruohoa. Tuhansia vuosia sitten tulivuorten tuhka satoi maahan ja niin sai alkunsa Serengetin ruohotasanko. Alueella on valtavia villieläinlaumoja, mutta sieltä on myös löytynyt ihmiskunnan vanhin jalanjälki.
Kukkiva niitty on värikäs paratiisi, joka on samalla monen pienen eläimen koti. Niityt ovat vain käymässä entistä harvinaisimmiksi. Kuinka niityt ovat syntyneet? Vastausta on etsittävä jääkaudelta asti.
Kukkiva niitty on värikäs paratiisi, joka on samalla monen pienen eläimen koti. Niityt ovat vain käymässä entistä harvinaisimmiksi. Kuinka niityt ovat syntyneet? Vastausta on etsittävä jääkaudelta asti.
Vuorten tytär. Hindujen pyhä joki Ganges saa alkunsa Himalajan vuoristosta, lumileopardien asuinsijoilta. Mahtavan virran töyräillä elää vielä myös villejä norsulaumoja, saukkoja, karhuja ja riikinkukkoja.
Vuorten tytär. Hindujen pyhä joki Ganges saa alkunsa Himalajan vuoristosta, lumileopardien asuinsijoilta. Mahtavan virran töyräillä elää vielä myös villejä norsulaumoja, saukkoja, karhuja ja riikinkukkoja.
Pohjois-Intian tasangoilla Ganges virtaa läpi ikivanhan kulttuurimaiseman, jossa asuu nyt kymmenesosa maailman väestöstä. Jokidelfiinien ja gangesingaviaalien elintila käy väistämättä ahtaaksi.
Pohjois-Intian tasangoilla Ganges virtaa läpi ikivanhan kulttuurimaiseman, jossa asuu nyt kymmenesosa maailman väestöstä. Jokidelfiinien ja gangesingaviaalien elintila käy väistämättä ahtaaksi.
Ennen merta Ganges yhtyy Brahmaputraan ja muodostaa valtaisan suistoalueen. Tulvien ja hirmumyrskyjen lisäksi ihmisen uhkana ovat Sundarbansin mangrovemetsissä vaanivat bengalintiikerit.
Ennen merta Ganges yhtyy Brahmaputraan ja muodostaa valtaisan suistoalueen. Tulvien ja hirmumyrskyjen lisäksi ihmisen uhkana ovat Sundarbansin mangrovemetsissä vaanivat bengalintiikerit.
This episode has no summary.
This episode has no summary.
This episode has no summary.
This episode has no summary.
3/6. Ääretön aava. Valtaosa Tyynestämerestä on ravinneköyhää, niinpä kaskelotit ja merikilpikonnat vaeltavat pitkiä matkoja ruokaa etsien. Valaanpyyntialus Essexin tuho v. 1820 on kappale meren synkkää historiaa.
3/6. Ääretön aava. Valtaosa Tyynestämerestä on ravinneköyhää, niinpä kaskelotit ja merikilpikonnat vaeltavat pitkiä matkoja ruokaa etsien. Valaanpyyntialus Essexin tuho v. 1820 on kappale meren synkkää historiaa.
4/6. Selviytyjät. Tyynessämeressä ei ole autioita saaria, vaikka ne niin etäällä toisistaan sijaitsevatkin. Mutta kuinka kasvit ja eläimet ovat niille kulkeutuneet ja millaisia olivat polynesialaisten merimatkat?
4/6. Selviytyjät. Tyynessämeressä ei ole autioita saaria, vaikka ne niin etäällä toisistaan sijaitsevatkin. Mutta kuinka kasvit ja eläimet ovat niille kulkeutuneet ja millaisia olivat polynesialaisten merimatkat?
5/6. Salaperäiset saaret.Tyynenmeren saarilla elää monia eriskummallisia eläimiä, jättiläismäisistä liskoista lentokyvyttömiin papukaijoihin. Mutta idylli voi särkyä, kuten Pääsiäissaaren historia osoittaa.
5/6. Salaperäiset saaret.Tyynenmeren saarilla elää monia eriskummallisia eläimiä, jättiläismäisistä liskoista lentokyvyttömiin papukaijoihin. Mutta idylli voi särkyä, kuten Pääsiäissaaren historia osoittaa.
6/6. Pilviä paratiisin yllä. Alkuasukkaat ovat hyödyntäneet Tyynenmeren runsaita kalavaroja iät ajat, mutta uudet kalastusmenetelmät uhkaavat romahduttaa kalakannat. Mitä meren suojelemiseksi on tehty?
6/6. Pilviä paratiisin yllä. Alkuasukkaat ovat hyödyntäneet Tyynenmeren runsaita kalavaroja iät ajat, mutta uudet kalastusmenetelmät uhkaavat romahduttaa kalakannat. Mitä meren suojelemiseksi on tehty?
Yli 90 % maailman koralliriutoista on kärsinyt ihmisten takia niin paljon, että ne eivät välttämättä koskaan palaa ennalleen. Koralliriutoilla on tärkeä tehtävä biodiversiteetin
.. show full overview
Yli 90 % maailman koralliriutoista on kärsinyt ihmisten takia niin paljon, että ne eivät välttämättä koskaan palaa ennalleen. Koralliriutoilla on tärkeä tehtävä biodiversiteetin kannalta, sillä lukuisat meressä elävät lajit hyödyntävät niitä monin tavoin.
Australian Iso Valliriutta on poikkeuksellinen koralliriutta varsinkin kokonsa ja suuren lajikirjonsa vuoksi. Tämän lauantain Avara luonto: Iso Valliriutta (Secrets Of The Great Barrier Reef, USA 2006) vierailee tuolla visuaalisesti upeassa paikassa, mistä löytyy väriloistoa vailla vertaa.
Muutama yö marraskuun täysikuun jälkeen, kun veden lämpötila ja vuorovesi ovat juuri oikealla korkeudella, tapahtuu yksi luonnon ihmeellisimmistä asioista. Valtava määrä Ison Valliriutan lähistöllä elävistä lajeista kutevat yhtä aikaa. Suuret määrät mätiä ja maitia näyttävät veden alla kuin lumimyrskyltä, kun ne kulkeutuvat virtojen mukana silmänkantamattomiin. Meren alla tapaamme myös monia meille eksoottisia lajeja kuten kuukeisarikaloja ja ryhävalaita.
Millainen on lakkimakien yhteisö, ja kuinka kapusiiniapinat korjaavat satoa pähkinäfarmiltaan? Apinat ovat nokkelia ja uteliaita oppimaan uusia asioita, aivan kuin me
.. show full overview
Millainen on lakkimakien yhteisö, ja kuinka kapusiiniapinat korjaavat satoa pähkinäfarmiltaan? Apinat ovat nokkelia ja uteliaita oppimaan uusia asioita, aivan kuin me ihmisetkin...
Apinoilla on vilkas mielikuvitus, hyvä muisti ja oppimiskyky. Ne ovat levinneet lähes yhtä laajalle kuin ihmiset, ja niillä on runsaasti samoja piirteitä kuin meilläkin. Dokumentissa tutkitaan, miten apinat kasvattavat jälkikasvuaan. Vaikka vaistot toimivat jo lapsena, apinoiden on opittava yhteisönsä säännöt ja kulttuuri, aivan kuten ihmislasten. Näyttää siltä, että ihmisen käyttäytymisen ydinasiat löytyvät myös kaikilta apinoilta.
Sri Lankan makakeilla on hyvin monimutkaiset säännöt, jotka koskevat rakkautta, yhteiskuntaa ja yksilön asemaa. Ne houkuttavat makakit usein pettämään, huijaamaan tai harrastamaan salasuhteita. Brasilian kapusiiniapinat taas syövät simpukoita, käyttävät hyväkseen lääkekasveja päästäkseen eroon loisista ja syövät hiiltä parantaakseen ruuansulatusta. Paviaaneja pidetään apinoista älykkäimpinä, mutta niille on kehittynyt monia stressin oireita.
Sademetsissä on ollut elämää kauan ennen kuin ihminen ilmaantui maapallolle. Silloin useimmat maapallon mantereet olivat kiinni toisissaan. Eteläisellä pallonpuoliskolla sijainnutta
.. show full overview
Sademetsissä on ollut elämää kauan ennen kuin ihminen ilmaantui maapallolle. Silloin useimmat maapallon mantereet olivat kiinni toisissaan. Eteläisellä pallonpuoliskolla sijainnutta jättiläismannerta kutsuttiin Gondwanaksi. Se muodostui nykyisestä Afrikasta, Etelä-Amerikasta, Intiasta, Australiasta, Arabiasta, Madagaskarista, ja Antarktiksesta. Sittemmin Gondwana on hajonnut moneksi eri maanosaksi, ja myös sademetsät ovat ajelehtineet erilleen.
Sademetsät ovat olleet avainasemassa lajien kehityksessä miljoonien vuosien ajan, mutta ne ovat olennaisia myös maapallon tulevaisuuden kannalta. Ne ovat maapallon runsaimpia ja monimuotoisimpia elinympäristöjä, joissa on tallella valtavat määrät geeniperintöä.
Avaran luonnon dokumentissa nähdään tänään mm. komean lyyrypyrstön sekä lavastajan parittelurituaalit. Pienehköllä lavastajalla on erikoinen tapa löytää kumppani. Koiraslinnut rakentavat risuista lehtimajoja, joita ne koristelevat kukilla, marjoilla ja lehdillä. Se, joka on tehnyt hienoimman majan, saa paritella naaraan kanssa.
Kun aurinko laskee, muuttuu Masai Maran luonnonsuojelualue Keniassa selkäpiitä karmivien, salaperäisten äänien näyttämöksi. Hyeenat ovat nyt elementissään ja silloin saavat leijonat ja geparditkin varoa. Tuotanto: BBC.
Kun aurinko laskee, muuttuu Masai Maran luonnonsuojelualue Keniassa selkäpiitä karmivien, salaperäisten äänien näyttämöksi. Hyeenat ovat nyt elementissään ja silloin saavat leijonat ja geparditkin varoa. Tuotanto: BBC.
Luoteis-Saksassa sijaitsevan Osnabrückin osavaltio on kuuluisa Teutoburgin metsästään. Tienoilla on runsaasti kettuja, sillä pelloilla riittää ravintoa. Alkukesästä kaupungin asukkaiden riesana ovat mellastavat unikeot.
Luoteis-Saksassa sijaitsevan Osnabrückin osavaltio on kuuluisa Teutoburgin metsästään. Tienoilla on runsaasti kettuja, sillä pelloilla riittää ravintoa. Alkukesästä kaupungin asukkaiden riesana ovat mellastavat unikeot.
Sudenkorennot pystyvät lentäessään hämmästyttäviin taitotemppuihin. Ne ovat eläneet maapallollamme dinosaurusten ajoista lähtien, mutta monien eurooppalaisten sudenkorentolajien elinympäristö on nykyisin uhattuna.
Sudenkorennot pystyvät lentäessään hämmästyttäviin taitotemppuihin. Ne ovat eläneet maapallollamme dinosaurusten ajoista lähtien, mutta monien eurooppalaisten sudenkorentolajien elinympäristö on nykyisin uhattuna.
Keväällä lehtikasasta alkaa kuulua rapinaa ja siilin kuono nuuskii ilmaa, joko on aika herätä talvihorroksesta? Seuratessaan siilien elämää luontokuvaaja Kurt Mündl on saanut tietää paljon uutta niiden käyttäytymisestä.
Keväällä lehtikasasta alkaa kuulua rapinaa ja siilin kuono nuuskii ilmaa, joko on aika herätä talvihorroksesta? Seuratessaan siilien elämää luontokuvaaja Kurt Mündl on saanut tietää paljon uutta niiden käyttäytymisestä.
Wienin ja Bratislavan välillä sijaitseva Tonavan kansallispuisto on Keski-Euroopan suurin kosteikko. Siellä asustaa merikotkia, majavia ja isokauriita ja alueen kasvimaailma on myös poikkeuksellisen runsas.
Wienin ja Bratislavan välillä sijaitseva Tonavan kansallispuisto on Keski-Euroopan suurin kosteikko. Siellä asustaa merikotkia, majavia ja isokauriita ja alueen kasvimaailma on myös poikkeuksellisen runsas.
Ngorongoron kraatteri Tansaniassa on halkaisijaltaan liki 20 km ja sen keskustassa pulppuavat lähteet takaavat villieläimille paratiisimaiset olot. Alueen uhanalaisimpia eläimiä on pensassarvikuono.
Ngorongoron kraatteri Tansaniassa on halkaisijaltaan liki 20 km ja sen keskustassa pulppuavat lähteet takaavat villieläimille paratiisimaiset olot. Alueen uhanalaisimpia eläimiä on pensassarvikuono.
Ihminen on vallannut käyttöönsä suurimman osan Yhdysvaltain preeria-alueesta, mutta osia siitä halutaan palauttaa biisonien ja preerikkojen asuttamaksi luontoparatiisiksi. Kuinka Montanan suojeluhanke on edennyt?
Ihminen on vallannut käyttöönsä suurimman osan Yhdysvaltain preeria-alueesta, mutta osia siitä halutaan palauttaa biisonien ja preerikkojen asuttamaksi luontoparatiisiksi. Kuinka Montanan suojeluhanke on edennyt?
Ranthambhoren kansallispuistossa asustavalla naarastiikeri Machlilla on kolme pentua: Saltra, Athara ja Unis. Niiden on vartuttuaan lähdettävä turvallisesta kodostaan ja etsittävä viidakosta omat reviirinsä.
Ranthambhoren kansallispuistossa asustavalla naarastiikeri Machlilla on kolme pentua: Saltra, Athara ja Unis. Niiden on vartuttuaan lähdettävä turvallisesta kodostaan ja etsittävä viidakosta omat reviirinsä.
Millaisia ovat ensimmäiset päivät vastasyntyneiden eläinlasten maailmassa? Emon turvissa pienokaisten on hyvä olla, mutta jo omatkin lajikumppanit voivat olla uhkana. Miten emot suojelevat jälkeläisiään?
Millaisia ovat ensimmäiset päivät vastasyntyneiden eläinlasten maailmassa? Emon turvissa pienokaisten on hyvä olla, mutta jo omatkin lajikumppanit voivat olla uhkana. Miten emot suojelevat jälkeläisiään?
Namibin autiomaassa elävän mangustiklaanin on ponnisteltava äärimmilleen selviytyäkseen päivästä karussa ja kuumassa elinympäristössään. Uusi pesuekin on opetettava varomaan valppaita saalistajia.
Namibin autiomaassa elävän mangustiklaanin on ponnisteltava äärimmilleen selviytyäkseen päivästä karussa ja kuumassa elinympäristössään. Uusi pesuekin on opetettava varomaan valppaita saalistajia.
Etelä-Afrikan Lohikäärmevuorilla sää vaihtelee rajusti. Hirviantilooppien matkaa uusille laitumille vaikeuttavat myös rinteitä partioivat pedot, sakaalit ja servaalit.
Etelä-Afrikan Lohikäärmevuorilla sää vaihtelee rajusti. Hirviantilooppien matkaa uusille laitumille vaikeuttavat myös rinteitä partioivat pedot, sakaalit ja servaalit.
Sankat metsät levittäytyivät muinoin yli koko pohjoisen Euroopan. Pieniä aarniometsiä on yhä jäljellä ja ne ovat villisikojen, isokauriiden ja kettujen turvapaikkoja.
Sankat metsät levittäytyivät muinoin yli koko pohjoisen Euroopan. Pieniä aarniometsiä on yhä jäljellä ja ne ovat villisikojen, isokauriiden ja kettujen turvapaikkoja.
Himalaja on lumileopardien ja himalajansusien kotiseutua. Lumihuippuisten vuorten rinteillä viljellään myös riisiä ja ihmiset harjoittavat siellä ikiaikaisia riittejään.
Himalaja on lumileopardien ja himalajansusien kotiseutua. Lumihuippuisten vuorten rinteillä viljellään myös riisiä ja ihmiset harjoittavat siellä ikiaikaisia riittejään.
Gepardit, valkohait, krokotiilit ja kotkat ovat ravintoketjun huipulla, mutta mitä saaliseläimen nappaaminen niiltä vaatii? Kuinka havaitsemisen, väijynnän ja takaa-ajon jälkeen ne tekevät ratkaisevan iskunsa?
Gepardit, valkohait, krokotiilit ja kotkat ovat ravintoketjun huipulla, mutta mitä saaliseläimen nappaaminen niiltä vaatii? Kuinka havaitsemisen, väijynnän ja takaa-ajon jälkeen ne tekevät ratkaisevan iskunsa?
Ihmeiden saari. Madagaskar on maailman neljänneksi suurin saari. Yli 80% saaren lajeista on kotoperäisiä, eli niitä ei tavata missään muualla maailmassa. Ne ovat joutuneet miljoonien
.. show full overview
Ihmeiden saari. Madagaskar on maailman neljänneksi suurin saari. Yli 80% saaren lajeista on kotoperäisiä, eli niitä ei tavata missään muualla maailmassa. Ne ovat joutuneet miljoonien vuosien ajaksi eristyksiin muusta maailmasta tälle maailman vanhimmalle saarelle. Kuinka geologia ja eristyneisyys ovat muovanneet eliöyhteisöjä?
Koko saaren mittainen vuorijono jakaa saaren kahteen tyystin erilaiseen vyöhykkeeseen. Itärannikolla sataa tasaisesti ympäri vuoden, mutta pilvet pysähtyvät vuoristoon. Saaren eteläpuolella selviävät vain paksukuoriset puut ja pensaat, jotka pärjäävät pitkiä aikoja ilman vettä. Kuumassa ja kuivassa hiekassa eläimet ovat kehittäneet mitä erikoisimpia tekniikoita selviytyäkseen. Uskomattoman tuntuisessa otoksessa hämähäkki hilaa yöllä tyhjää kotilonkuorta parempaan paikkaan ainutlaatuisella tekniikalla saadakseen siitä suojaa myöhemmin, kun päivä paahtaa kuumimmin.
Vuorten itäpuolella sataa tasaisesti ympäri vuoden, ja siellä on reheviä sademetsiä, jotka kuitenkin poikkeavat paljon muista maapallon trooppisista metsistä. Metsissä asuu puissa kiipeileviä makeja, kameleontteja, viheltäviä isojuovamangusteja sekä saaren ainoa petoeläin, sivettieläin fossa.
Sademetsän pohjalla asustelee eläin, jota voisi ensi silmäyksellä luulla siiliksi. Tanrekki on kuitenkin peräisin Afrikasta, ja on evoluution myötä kehittynyt siilin kaltaiseksi samanlaisen ekolokeron takia. Isotanrekki saattaaa synnyttää kerralla jopa 32 raidallista poikasta, jotka sulautuvat helposti metsän väreihin.
Kadonneet maailmat. Madagaskarin itäisten vuorten sademetsät ovat monimuotoisuuden aarreaitta. Kissamakin seurana on tunneleita kaivavia kameleontteja ja ampiaisia.
Kadonneet maailmat. Madagaskarin itäisten vuorten sademetsät ovat monimuotoisuuden aarreaitta. Kissamakin seurana on tunneleita kaivavia kameleontteja ja ampiaisia.
Kuuma ja pölyinen maa. Madagaskarin eteläosissa ei sada vettä yhdeksään kuukauteen. Eläimet ja kasvit ovat kehittäneet erikoisia selviytymiskeinoja kuivuuden varalle.
Kuuma ja pölyinen maa. Madagaskarin eteläosissa ei sada vettä yhdeksään kuukauteen. Eläimet ja kasvit ovat kehittäneet erikoisia selviytymiskeinoja kuivuuden varalle.
Tunturipurot ja lähteet ovat Pohjolan luontoa aidoimmillaan. Mutta millainen maailma jo yhteen vesipisaraan mahtuu ja kuinka välttämätön edellytys vesi elämälle on?
Tunturipurot ja lähteet ovat Pohjolan luontoa aidoimmillaan. Mutta millainen maailma jo yhteen vesipisaraan mahtuu ja kuinka välttämätön edellytys vesi elämälle on?
This episode has no summary.
This episode has no summary.
If there are missing episodes or banners (and they exist on TheTVDB) you can request an automatic full show update:
Request show update
Update requested