Samalla rahalla

Helsingin Vuosaaressa asuvilla Sarilla ja Jyrkillä on aina ollut läheiset välit jälkikasvunsa kanssa. He nauravat, että joko lapset eivät ikinä muuttaneet pois kotoa tai sitten he ovat salaa muuttaneet sinne takaisin. Näin käy ainakin joka viikonloppu, sillä silloin Sarin ja Jyrkin tyttäret Essi, Anni ja Ella sekä Essin aviomies Lauri ja heidän lapsensa Aatu ja Peetu tupsahtavat Vuosaareen, levittävät Sarin ja Jyrkin lattialle siskonpedin ja asettuvat taloksi. Kahdeksan hengen poppoo viettää yhteistä aikaa ulkoillen, Jyrkin ruokia nautiskellen, Aatun ja Peetun kanssa leikkien tai vain jutellen. Kun pikkupojat sitten erään viikonlopun päätteeksi keksivät vaatia, että heidän kaikkien pitäisi asua yhdessä koko ajan, ajatus tuntui heti oikealta. Nyt perhe saa ensimmäistä kertaa kokeilla, miltä kimppa-asuminen tuntuu silloin, kun jokainen pyörittää samalla omaa haastavaa arkeaan ja koko tämä show tapahtuu unelmatalossa, joka sijaitsee sokkona valitulla paikkakunnalla.

Vähän yli kolmikymppiset Jonna ja Santeri ovat rento ja urbaani pariskunta, joka asuu Helsingin Etelä-Haagassa pienehkössä kolmiossa. Esikoinen Daniel on 3-vuotias ja hiljattain jengiin on liittynyt pikkuveli Oliver. Vaikka perheonni kukoistaa, Jonnan ja Santerin on tullut aika myöntää, että nykyinen koti on heille auttamatta liian pieni ja epäkäytännöllinen. Lapista kotoisin oleva Jonna voisi muuttaa melkein mihin vain, mutta Santeri on asunut koko elämänsä Helsingin keskustassa tai sen liepeillä. Keravan tai Vantaan kaltaisten paikkakuntien mainitseminen saa hänen silmänsä leviämään kauhusta eikä ole ollenkaan varmaa, pystyykö Santeria mitenkään pakottamaan pois pääkaupungista, saati sitten että hän innostuisi ajatuksesta. Tilanne on siis jännittävä, kun Santerille muuttopäivän aamuna paljastuu, mille paikkakunnalle hän muuttaa perheensä kanssa viikoksi asumaan, ja navigaattori julistaa, ettei moista osoitetta ole olemassakaan.

Lahtelainen Hilla on puhelias ja karismaattinen lady, jossa riittää virtaa kuin pienessä sähkövoimalassa. Siinä missä moni muu alkaisi eläkeiän kynnyksellä asettua lopullisesti aloilleen, Hilla haluaa vielä kerran pistää koko elämänsä uusiksi ja muuttaa Lahdesta lähemmäs pääkaupunkiseutua. Edellisen elämänmuutoksen yhteydessä vain reilu vuosi sitten Hilla muutti isosta omakotitalosta loft-kaksioon, mutta hän huomasi melkein heti, ettei hänestä ole kerrostaloasujaksi. Siksi hänellä on tällä kertaa varsin selvät sävelet: Hilla haluaa yhdessä kerroksessa olevan asunnon, jossa on kaksi makuuhuonetta, laadukas keittiö ja terassi tai piha, jonne saa upotettua porealtaan. Hän ihastuu lopulta erityisesti yhteen Marikan hänelle esittelemistä kolmesta asunnosta ja sokkona tehty valinta vie hänet paikkakunnalle, johon hän rakastuu saman tien.

Nelli ja A-P ovat yhdeksän kuukauden ikäisen hymytytön Fridan vanhemmat Helsingin Konalasta. He asuvat kerrostalokolmiossa, jossa on mukavasti neliöitä, mutta asunnon pohja ei ole heidän mieleensä ja tilakin loppuu nopeasti kesken, jos perhe kasvaa. Koska Nellin ja A-P:n suunnitelmissa on hankkia lisää lapsia, heistä on aika alkaa harkita muuttoa omakotitaloon. Nelli on kotoisin Espoosta ja jäisi mieluiten asumaan pääkapunkiseudulle, A-P on puolestaan alun perin Lahdesta ja häntä kiinnostaisi palata kotikonnuille. Nelliä ajatus Lahdesta ei erityisemmin kiehdo, mutta hän tunnustaa, ettei myöskään tunne kaupunkia juuri lainkaan. Nelli ja A-P ovat liikkeellä reilulla budjetilla, ja Marikan valitsemien kolmen kohteen kiertäminen saa heidät loppujen lopuksi esittämään odottamattoman kysymyksen: Voiko tilaa olla liikaa?

Vantaan Pakkalassa asuva kolmekymppinen pariskunta Neea ja Antti myöntävät viihtyvänsä hyvin nykyisessä kodissaan. Suoraan ulko-ovelta aukeavat loistavat lenkkeilymaastot ja metsässä on kiva myös ulkoiluttaa mäyräkoira Haadesta. Toisaalta kaikki palvelut ovat vain kivenheiton päässä. Tilaa heillä on kahdelle ihmiselle ruhtinaallisesti, peräti 4 huonetta ja 88 neliötä. Kaikesta tästä huolimatta Neea ja Antti ovat niin varmoja muuttoaikeistaan, että ovat jo päättäneet laittaa asuntonsa myyntiin. Kyse on loppujen lopuksi elämänlaadusta, sillä Pakkalan kodista puuttuu kaksi asiaa, joista on tullut Neealle ja Antille supertärkeitä: oma piha ja oma sauna. Niiden vuoksi he ovat valmiita jopa vaihtamaan pienempään asuntoon. Marikan valitsemien kolmen kohteen joukosta Neea ja Antti löytävät yhden täydellisesti heille sopivan vaihtoehdon. Kun he muuttavat sinne koeasumaan, heidän on aika pohtia, ovatko he sittenkään valmiita kaikkiin niihin ratkaisuihin, joihin he luulivat olevansa valmiita.

Opettajana työskentelevän Anna-Marin ja rehtorina toimivan Karrin elämän on vallannut muutoksen kaipuu. He eivät ole varmoja, miksi haluavat uuden kodin tai mistä haluavat sen, mutta sen he tietävät, että eivät ole tyytyväisiä siihen, mitä heillä on nyt. Periaatteessa maailma on avoin tälle Sipoon Nikkilässä asuvalle pariskunnalle, sillä opettajina he saavat töitä mistä päin Suomea tahansa. Käytännössä irtiotto kaikesta vanhasta voi kuitenkin olla liikaa, sillä Karri esimerkiksi jatkaisi mielellään nykyisiä harrastuksiaan. Uudelta kodilta pariskunta toivoo persoonallisuutta ja oikeanlaista tunnelmaa, mutta oikeanlaisen tunnistaa vasta, kun siihen törmää. Oikeastaan varmaa on vain, että Anna-Mari haluaa muuttaa veden äärelle. Anna-Mari ja Karri päätyvät loppujen lopuksi asumaan viikoksi paikkakunnalle, johon he ihastuvat päätä pahkaa. Sen jälkeen heidän on vain päätettävä, riittääkö se.

Graafinen suunnittelija Johanna ja alppihiihtovalmentaja Mikko eivät ole ihan tyypillinen pariskunta tai pienen lapsen vanhemmat. Heillä on nimittäin ikäeroa 33 vuotta. Toisaalta he ovat elävä todiste siitä, että ikä on vain numero, sillä loppujen lopuksi heillä on enemmän yhdistäviä tekijöitä kuin eroja. Molemmat esimerkiksi pitävät liikunnasta ja aktiivisesta ulkoilmaelämästä ja he viihtyvät hieman karuissa leiriolosuhteissa paremmin kuin luksuksen keskellä. Johanna ja Mikko asuvat Espoon keskuksessa ja uusioperheeseen kuuluu heidän yhteisen, 9 kuukauden ikäisen Sami-poikansa lisäksi myös Sofie, Johannan 14-vuotias tytär aiemmasta liitosta. Perhe on periaatteessa valmis muuttamaan hyvin laajalla säteellä minne vaan. Haasteena on rajallinen budjetti, ja Mikkoa myös hieman epäilyttää, viihtyisivätkö Johanna ja Sofie sittenkään pidemmän päälle esimerkiksi umpimaaseudulla. Johannan tärkein toive uuden kodin suhteen on isot ikkunat, joista tulvii valoa.

Muutama vuosi sitten juristi Sirkku toteutti pitkäaikaisen unelmansa ja muutti asumaan Helsingin tunnelmalliseen Punavuoreen. Hän nauttii siellä asumisesta edelleen eikä välttämättä ole aivan varma, onko valmis muuttamaan muualle. Elämä on kuitenkin valintoja ja nyt eläkkeelle jäädessään Sirkun on valittava Punavuori tai rakkain harrastuksensa, maalaaminen. Hän haluaisi keskittyä taiteeseen ja satsata siihen kunnolla, mutta hänen nykyisessä asunnossaan, 43 neliön kaksiossa, tulevat seinät vastaan. Sirkun on lähdettävä jonnekin, missä hänen budjettinsa riittää olohuoneen ja makuuhuoneen lisäksi myös ateljeeseen. Kun Sirkku on nähnyt kaikki Marikan hänelle valitsemat kolme asuntoa ja hän tekee niiden välillä lopullisen päätöksen, sekä Ilen että Marikan leuat loksahtavat auki. Yllätysvalinta tai ei, Sirkku päätyy ottamaan koeasumisviikon tosissaan ja hän kutsuu kylään sekä sukulaisia että ystäviä.

Vilkas ja puhelias Nina ja hiljaisempi ja vakavampi Martin vaikuttavat päällisin puolin erilaisilta, mutta pinnan alta paljastuu samanlainen ajatusmaailma ja yhteiset arvot. Pariskunta elää kahden kodin taktiikalla. Suurimman osan yhteistä aikaansa he viettävät Ninan rivitalokodissa Espoossa, mutta Martin asuu osan aikaa myös omakotitalossaan Loviisassa. Periaatteessa he ovat päättäneet, että eivät osta yhteistä kotia niin kauan kun Ninan nuorin lapsi asuu vielä kotona, mutta ajoittain halu ottaa suhteessa seuraava iso askel kasvaa niin suureksi, että Nina ja Martin eivät malta pysyä pois asuntonäytöistä. Marikan valitsemat kolme kohdetta saavat liekin taas syttymään ja se upea talo, johon he päättävät muuttaa viikoksi asumaan, houkuttelee heitä toden teolla unohtamaan kaikki aikaisemmat päätökset ja heittämään hynttyyt virallisesti yhteen saman tien.

Kun Espoossa asuvat Tuua ja Janne muutama vuosi sitten alkoivat seurustella, molemmat olivat jo koiranomistajia. Äkkipäätään voisi ajatella, että sehän on vain hyvä asia; molemmat siis pitivät koirista ja hauvoilla olisi seuraa toisistaan. Harmi vain, että Tuuan ja Jannen koirat eivät koskaan oppineet sietämään toisiaan. Niinpä pariskunnan 42 neliön kaksion muutenkin ahdasta tunnelmaa pahentaa se, että toinen koira oleskelee makuuhuoneessa ja toinen olohuoneessa ja ovi niiden välissä on pidettävä kiinni. Tilanne ei ole kiva kenellekään, kaikkein vähiten koirille. Tuua ja Janne haluavat saada asiat kerralla kuntoon ja lähtevät etsimään uudeksi kodikseen omakotitaloa, jossa on oma piha sekä autotalli Jannen nikkarointipuuhia varten. Talo jonka he Marikan kolmesta vaihtoehdosta valitsevat, täyttää monet toiveet ja he huomaavat myös viihtyvänsä mainiosti ennestään uppo-oudolla paikkakunnalla. Kun viikko on ohi, yksi asia on varma: paluu espoolaiseen kaksioon ei Tuuaa ja Jannea houkuttele.