Cold War Finland

Kylmän sodan alkaessa Suomi yrittää löytää paikkaansa rintamalinjojen välissä. Lännen yllätykseksi Suomesta ei tule Neuvostoliiton satelliittia, mutta Neuvostoliitto kasvattaa vaikutustaan Suomen asioihin.

Neuvostoliiton vaikutusvalta Suomessa kasvaa vääjäämättä yöpakkasten ja noottikriisin myötä. Itänaapurin tahto otetaan yhä enemmän huomioon. Kekkonen tekee ulkopolitiikasta sisäpolitiikan lyömäaseen.

Nuorison radikalisoituminen johtaa 1970-luvun alussa taistolaisliikkeen syntyyn. Neuvostoliitto kasvattaa yhä vaikutustaan. Länsimedioissa aletaan puhua "suomettumisesta".

Suomessa haaveillaan 1970-luvun alkuvuosina sillanrakentajan roolista. Neuvostolitto näkee asian toisin. Itsesensuurista tulee vallitseva käytäntö suomalaisessa mediassa ja Yleisradiossa.

Suomettuminen on 70-luvun lopulla arkipäivää. Sitä on kaikkialla, juhlapuheista yhteistyöelokuviin ja kouluopetuksesta TV- ja radio-ohjelmiin. Neuvostoliitto ehdottaa yhteisiä sotaharjoituksia.

Mauno Koiviston valinta presidentiksi nostaa toiveita vapautumisesta. Mutta kaikki ei heti muutukaan. Neuvostoliitto ei lakkaa etsimästä Suomesta "neuvostovastaisia voimia".

80-luvun lopulla Neuvostoliitto muuttuu Gorbatsovin johdolla. Suomettuminen vetää viimeisiä henkäyksiään Koiviston suhtautumisessa Baltian tapahtumiin. Neuvostoliitto hajoaa.

Euroopan Unionin jäsenenä Suomesta tulee täysivaltainen länsimaa. Jättikö suomettuminen pysyvän tahran kansakunnan mieleen? Voisiko suomettuminen palata? Mitä suomettuminen merkitsee nuorelle sukupolvelle?