Trauma

Tarja Huumosen neljäs lapsi, Onni-Pekka, aloittaa kiipeilyuransa jo 8-vuotiaana. Parikymppisenä hän löytää itselleen rakkaan kiipeily-yhteisön boulderoinnin parista. Vähitellen Onni-Pekan kiipeilyharrastus alkaa saada pakonomaisia piirteitä. Hän ottaa tavoitteekseen kiivetä yhden Suomen vaativimmista kiipeilyreiteistä. Selvitettyään reitin, hän päätyy tekemään itsemurhan marraskuussa 2017, 25-vuotiaana. Tarja päättää antaa pojalleen itsemurhateon anteeksi, sillä muuten hänen täytyisi alkaa vihata omaa lastaan. Tarjan paha olo ei kuitenkaan väisty ja yhdeksän kuukauden kuluttua hän päättää mennä poikansa perässä. Hän suunnittelee tarkasti oman itsemurhansa, mutta määräpäivän koittaessa hänen suunnitelmansa raukeaa, sillä Onni-Pekan pikkuveli ilmoittaa tulevansa juuri kyseisenä päivänä kylään. Voimaa Tarja saa kirjoittamalla tunteitaan paperille. Kahden vuoden kuluttua Onni-Pekan kuolemasta Tarja huomaa ensimmäistä kertaa auringon nousevan. Päivä on sama, jolloin Tarja julkaisee ajatukse

Piia Rekolan aviomies, Sami, on rauhallinen ja avulias mies. Heidän avioliittoaan kuitenkin varjostaa Samin sisällä asuva musta koira. Ilmaisu kuvaa masennusta, josta Sami kertoo kärsineensä jo nuoresta saakka. Eräänä marraskuisena päivänä vuonna 2020 Piia löytää miehensä itsemurhan tehneenä heidän kotoaan. Kaikki viittaa siihen, että Samin ratkaisu ei ole ollut hetken mielijohde. Piia löytää pöydältä siististi aseteltuna Samin suljetun matkapuhelimen, silmälasit sekä vaimolleen osoitetun jäähyväiskirjeen. Samin kuoleman jälkeen Piia pyrkii hoitamaan suruaan syömällä, mutta huomaa pian, että strategia ei toimi. Piia ymmärtää, että hänen on pystyttävä kohtaamaan vaikeat tunteet ilman herkkuja. Voidakseen jatkossakin olla läsnä lastensä elämässä, hän päättää pudottaa reilusti painoaan menemällä vatsalaukun ohitusleikkaukseen. Selviytymiskeinona Piia käyttää ronskia ja mustaa huumoria arjessa ja stand-up -lavoilla. Onneksi leikkaus ei muuta häntä ihmisenä, mutta hänen huumorinsa alkaa saa

Sari Finnen tulisieluiset lapset, Alisa ja Isak ovat aina olleet hyvin läheisiä toisilleen. Loppuvuodesta 2016 isosiskon Alisan elämä muuttuu. Ahdistus alkaa näkyä viiltelynä ja itsetuhoisena käytöksenä. Seuraavan vuoden pääsiäisenä 15-vuotias Alisa tekee itsemurhan. Kaksi vuotta Alisan kuoleman jälkeen värit alkavat vähitellen palautua Sarin elämään ystävien, vertaistuen ja terapian myötä. Huoli Isakista on kuitenkin todellinen, sillä kukaan ei tunnu osaavan lohduttaa Isakia kuten isosisko Alisa. Maaliskuussa 2020 Isak lähettää äidilleen tekstiviestin, joka paljastuu itsemurhaviestiksi. Isak on surmannut itsensä samassa paikassa, samalla tavalla ja saman ikäisenä kuin siskonsa Alisa kolme vuotta aiemmin. Kaikki ovat huolissaan Sarista hänen menetettyään molemmat lapsensa kolmen vuoden välein. Ystävät ovat se silta, joka kannattelee Saria jaksamaan. Samoin se, ettei hänen ei tarvitse etsiä syyllistä lastensa kuolemaan. Hän tietää tehneensä voitavansa lastensa hyväksi. Enää Sari ei halu

Juha Pieksämäen poika, Niko, on isänsä mukaan herkkä persoona, joka on kiinnostunut myös metsästämisestä, mopoista ja autoista. Parikymppisenä Niko innostuu harrastajateatterista ja näyttelee useissa näytelmissä yhdessä isänsä kanssa. Haaveet mahdollisesta näyttelijän urasta jäävät toteutumatta, sillä maaliskuussa 2010 Juha löytää poikansa itsemurhan tehneenä. Löytöhetki synnyttää Juhassa voimakkaita traumaperäisiä oireita. Hän ei pysty menemään yksin suihkuun eikä ajamaan autoa pimeässä. Näytelmäharjoitukset ovat niitä harvoja hetkiä, jolloin hän pääsee ulkoistamaan itsensä roolihenkilöön. Juha käy päivittäin psykologilla, mutta vasta kun hän pääsee varsinaiseen traumaterapiaan, alkaa paraneminen. Kipein asia Juhan elämässä on se, ettei Nikon itsemurhalle löydy selitystä. Pojan jäljiltä ei jäänyt minkäänlaista viestiä. Jo tapahtumapaikalla Juha ja hänen vaimonsa päättävät, että he eivät peittele tapahtunutta vaan haluavat kertoa siitä avoimesti kaikille. Juhan mielestä siitä, mistä ei

Hannele Torniaisen poika, Verneri, on urheilullinen lukiolaispoika, joka muuttuu abivuoden alkaessa hiljaiseksi ja väsyneeksi. Äidilleen poika kertoo joutuneensa raiskatuksi urheiluleirillä. Tulevien kuukausien aikana pojan tila huononee, ja hän alkaa saada psykoottisia oireita. Syksyn aikana Verneri saa hoitoa oireisiinsa, mutta täysi-ikäisellä nuorella miehellä ei ole kuitenkaan voimaa tehdä rikosilmoitusta epäillystä hyväksikäyttäjästään. Uudenvuodenpäivänä 2016 Verneri päätyy tekemään itsemurhan. Poikansa kuoleman jälkeen Hannele aistii voimakkaasti poikansa läsnäolon. Hän kokee tärkeäksi myös hakea oikeutta pojalleen jälkikäteen, jotta kukaan muu ei joutuisi kokemaan samaa kohtelua urheiluharrastuksen parissa. Osin Hannelen ponnistelujen ansiosta Väestöliitto ja eri ministeriöt käynnistävät urheileville lapsille ja nuorille tarkoitetun matalan kynnyksen kanavan. Sen kautta voi ilmoittaa epäasiallisesta kohtelusta. Hankkeen toteutuminen on Hannelelle eräänlainen käännekohta. Hän ha

Jaakko Teittisen isoveli, Tuomas, on älykäs ja huumorintajuinen nuori mies. Jo nuoresta saakka hänessä on nähtävissä merkkejä psyykkisistä haasteista, ja lukion jälkeen oireilu syvenee entisestään. 21-vuotiaana Tuomas sairastuu psykoosiin, mikä käynnistää 11 vuotta kestävän kamppailun kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa. Itsetuhoisuus leimaa Tuomaksen elämää aina siihen saakka kunnes hän tekee itsemurhan vuonna 2009. Tuomaksen kuolema vaikuttaa kuitenkin voimakkaasti hänen perheensä sisäisiin suhteisiin ja dynamiikkaan. Vaikka perheessä puhutaan avoimesti Tuomaksen kuolemasta, jossain vaiheessa Jaakosta alkaa tuntua siltä, että siitä on jo puhuttu tarpeeksi. Lopulta Jaakko kokee niin suurta ahdistusta, että hakeutuu terapiaan. Vähitellen muistot sairauden kanssa elävästä veljestä alkavat muuttua. Päällimmäiseksi alkavat jäädä ne hyvät muistot veljestä, jonka kanssa Jaakolla oli tapana kuunnella progea ja pelata yhdessä Yatsia. Tapauksesta kertovat Tuomaksen sisarukset Jaakko Teittin

Johanna Kososen pikkuveli, Joonas, viettää tavallista teinipojan elämää: pelaa tietokoneella ja tapaa kavereitaan. 16-vuotiaana hän sairastuu yllättäen katatoniseen psykoosiin. Sitä seuraava masennus syvenee vuosi vuodelta niin, että Joonas joutuu hoidon piiriin. Johannan tullessa äidiksi lapsesta huolehtiminen vie suuren osan ajasta, mutta hän pyrkii pitämään huolta myös Joonaksesta. Vuonna 2014 Joonas sijoitetaan hoitolaitokseen itsetuhoisuuden takia. Paikan ajatellaan olevan turvallinen Joonakselle, mutta silti hän päätyy surmaamaan itsensä laitoksen tiloissa. Joonaksen kuoleman aiheuttamien vaikeiden suruntunteiden kanssa Johanna kohtaa yksinäisyyden. Hänen on pakko hukuttaa itsensä työhön ja muuhun suorittamiseen pysyäkseen pinnalla. Merkittävä käännekohta on Surunauha ry:n vertaistukiviikonloppu, jossa hän tajuaa kuinka suurta joukkoa ihmisiä itsemurha koskettaa. Siellä hän löytää myös keinoja käsitellä tunteitaan käsillä tekemisen kautta. Johannan mieli alkaa tuottaa veljeään ko

23-vuotias Rasmus on pitkään haaveillut, että hänellä olisi hyvä työ, auto, omistusasunto ja joku, jonka kanssa jakaa tämä kaikki. Juuri, kun Rasmus näyttää saavuttaneen haaveensa, hän astuu autoonsa ja ohjaa sen tahallaan vastaantulevan rekan keulaan. Rasmus selviää onnettomuudesta hengissä ilman pysyviä vammoja ja palaa takaisin työelämään. Vasta itsemurhayrityksen jälkeen hän saa tietää sairastavansa kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Hänelle alkaa valjeta, että sairauden maaninen vaihe on aiheuttanut hänessä tarpeen tuhlata rahaa ja elää yli varojensa. Hän on päättänyt mieluummin kuolla kuin kertoa kenellekään vaikeuksistaan. Koska hän on tarkoituksella aiheuttanut vakavan liikenneonnettomuuden, käräjäoikeus tuomitsee Rasmuksen korvauksiin ja kolmen vuoden ehdottomaan vankeuteen. Ennen kuin tuomio on lainvoimainen, Rasmus määrätään mielentilatutkimukseen. Siellä hänestä tuntuu, että hän on sittenkin kuollut onnettomuudessa ja tämä olisi hänen helvettinsä. Kärsittyään vankeustuomion