Suomi on maalainen

Maalaisuus on syvällä suomalaisuuden ytimessä, kielestä kulttuuriin, käyttäytymisestä geeneihin. Mutta mitä on kaupunkilaisjärki? Tällainen on maaseudun merkitys suomalaisuudessa.

Vaikka suurin osa suomalaisista asuu kaupungeissa, useimmissa perheissä kaupunkilaisuus ei yllä kovin monen sukupolven taakse. Mitä ovat maalaiset juuremme?

Onko maaseutua ilman maanviljelyä? Mikä on ollut naisen rooli maaseudulla? Mistä tunnistaa todellisen maalaisen?

Maaseutu ja sen asema on aina ollut myös poliittinen taistelutanner. Mikä merkitys maaseudulla on ollut suomalaiselle demokratialle?

Onko kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelu jo historiaa? Vai onko koskaan ollutkaan muuta kuin Helsingin ja maaseudun vastakkainasettelua? Millaista on elinvoima susirajan tuolla puolen?

Nuoruus on tuonut maaseudulle omanlaistaan energiaa. Voiko sitä korvata? Onko maalaislapsuus viatonta maidonjuontia? Millaista on tämän päivän maaseudun kaiho?

Kun ulkomaalaiselta kysyy, mitä Suomesta tulee mieleen, vastaukset eivät koskaan liity kaupunkeihin. Pitäisikö Suomi myös brändätä maalaiseksi?

Maaseudun kuolemasta on puhuttu jo pitkään. Oikeuttaako koronan myötä noussut uusi kiinnostus maaseutuun puhumaan jo maalaisuuden ylösnousemuksesta?