Suomi on eurooppalainen

Euroopan suurin yhteinen nimittäjä on ollut sota. Sodassa ovat kohdanneet myös Suomen ja Euroopan kertomukset. Etsimme eurooppalaisuutta Euroopan reunalta, Suomesta.

Olipa kerran pieni Suomi, joka katseli yksinään meren takana kohoavaa Eurooppa-linnaa ja halusi kovasti mukaan sen hienoihin juhliin. 1990-luvulla haaveesta tuli totta. Miten EU-jäsenyyteen päädyttiin ja kuinka jäsenyys suomalaisten elämää muutti?

Suomi on ainoa Euroopan maa, jossa jääkiekko on isompi laji kuin jalkapallo. Onko eurooppalaisuutemme jotenkin vajaata? Onko suomalaisuus ristiriidassa eurooppalaisuuden kanssa? Olemmeko eurooppalaisia?

Miten Eurooppa on uusiutunut pankkikriisin, koronakriisin ja Ukrainan sodan myötä? "Ihmiset hyväksyvät muutoksen vain, kun se on välttämätöntä ja he näkevät välttämättömyyden vain kriisissä", totesi eurooppalaisuuden isähahmo Jean Monnet.

Euroopan yhdentymisen ytimessä on talous. Se hallitsee suomalaista EU-keskusteluakin. Millainen on Euroopan talouden tulevaisuus? Onko EU muuta kuin jäsenvaltiot kattava markkina-alue? Oliko euro virhe?

Suomalaiset arvot ovat eurooppalaisia arvoja ja Suomi on ollut ensimmäisten joukossa niitä lakiin kirjaamassa. Eurooppalaisuuden konkreettisia peruskiviä ovat laki ja demokratia. Sekä byrokratia.

Mikä on Eurooppa? Mitä on eurooppalaisuus? Tänään eurooppalaisuudesta kinaavat nationalistit ja kosmopoliitit, solidaariset ja vähemmän solidaariset. Ovat Eurooppa ja EU sama asia?

Autoritaariset maat ja liberaalit demokratiat kilpailevat siitä, kummat määrittävät maailman tulevaisuuden. Mikä on Euroopan rooli tässä kamppailussa? Onko Eurooppa auringonlaskun maanosa vai voiko se edelleen näyttää suuntaa?